Aistit on portti maailmaan
Aistien avulla ihminen saa tietoa ympäristöstään. Aistinsolut reagoivat ärsykkeisiin ja muuttavat ne sähköisiksi singnaaleiksi, jotka menevät hermostoja pitkin aivoihin. Kaikilla aisteilla on oma alueensa aivoissa, jossa aistimus syntyy. Ihmisellä on viisi perusaistia: maku, tunto, haju, näkö ja kuulo aisti. Ihminen tarvitsee näitä kaikkia. Ihmisellä on myös tasapainoaisti ja asentoaisti.
Lähteet: yle.fi ja pisara 5
makuaisti
Ruoka on ihmiselämän tärkeimpiä aisioita. Makuaistimme perusmaut ohjaavat meitä syömään tärkeitä ravinteta. Ihminen maistaa ainakin viittä eri perus makua: suolaine, hapan, makea, umami ja karvas. Ei ole sattumaa,että maistamme juuri näitä makuja. Esim. karvaat maut viittaavat ruoan myrkyllisyyteen ja saa yleensä sylkemään ruoan pois suusta, sekä makea ja umami kertoo ruoan ravintopitoisuudesta.
Makuaistinsolut sijaitsevat makusilmuissa, joita on etenkin kielessä, suussa ja nielussa. Makuaistinsoluja on noin 10 000, joista jokaisessa on noin. 1000 reseptoria. Periaatteessa ihminen pystyy tunnistamaan noin 10 000 000 eri makua. Jokaisessa makusilmussa on 50-150 aistinsolua. Näiden solujen pinnoilla on reseptoreja, jotka reagoivat viteen molekyyliin, eli perusmakuihin. Jokaiselle maulle on oma aistinsolunsa. Kun makusolujen reseptorit havaitsevat tietyn molekyylin, ne lähttävät sähköisen singnaalin hermoratoja pitkin aivojen makukeskukseen.
Karvas maistuu kielen keskellä, suolainen ja hapan sivuilla sekä makea kielen päässä.
lähteet: yle.fi
kuva. peda.net
hajuaisti
Hajujen avulla saamme tietoa ympäristöstämme. Hajuaistin merkityksen huomaa kun nenä on tukossa, sillon ruokakaan ei maistu miltään. Haju on kemiallinen aisti, jolla aistimme ilmassa leijuvia molekyylejä. Maku ja haju aisti ovat eliökunnan vanhimpia aiseja. Jo yksisoluiset eliöt aikojen alussa käyttivät näitä aisteja ruoan hankkimisessa. Hajua aistivat solut sijaitsevat nenäontelon katossa. Näiden aistinsolujen pinnalla on erilaisia reseptoreja, eri hajuja varten. Ihmisen on arvoitu haistamaan noin 10 000 eri molekyyliä.Reseptori toimii kuin lukko, joka aukeaa, kun oikean molekyyli osuu paikalle. tämä saa reseptorin muuttamaan muotoaan ja vapauttamaan signaalin, joka kulkee aivojen hajukeskukseen.
lähde: yle.fi
tuntoaisti
Ihossa on monenlaisia aistinsoluja, jotka kaikki reagoivat erilaisiin ärsykkeisiin. Tuntoaisti pitää sisällään monenlaisia aistimuksia. Tuntoaisti on kaikkein herkin kasvoissa ja käsissä. Sen sijaan selän tuntoaistimukset ovat karkeammat. Se johtuu siitä, että selän tuntoaistimukset ovat paljon harvemmassa, kuin esim. käsissä taas ne ovat paljon tiheämmässä. Käsille omistettu tuntoalue aivoissa on huomattavasti suurempi, kuin esim. selän. Tämä voi kuitenkin muuttua, jos jotain ihonaluetta käytetään paljon. Kipua ja lämpötilaa aistivat vapaat hermopäätteet. Lämpötilan aistiminen tapahtuu kaikkialla ihon vapailla hermopäätteillä. Näitä on kahdenlaista, kylmän ja lämpimän hermopäätteitä. Kylmää aistivat hermosolut aktivoituvat, kun kehon lämpötila laskee alle 37 astetta.Lämpimän aistinsolut aktivoituvat, kun kehon lämpötila nousee yli 37-45 celciusastetta. Tätä korkeammissa lämpötiloissa alkavat kipusolut viestittää kudosvaurion vaarasta.
kuva: tieku.fi
lähteet: yle.fi
näköaisti: silmä toimii kuin kamera
Silmän iiris säätelee silmään pääsevan valon määrän. Iirkisen keskrllä on pupilli. Iiris reagoi hyvin nopeasti valoon, joko suurentamalla(vähemmän valoa) tai pienentämällä(enemmän valoa) pupillia.
Koska meillä on kaksi silmää vierekkäin pystymme näkemään kaiken kolmiulotteisesti. Ilman syvyysnäköä törmäisimme seiniin. aivot muodostavat käsityksen etäisyydestä vertaamalla silmien lähettämiä kuvia. Mitä kauempana kohde on, sitä pienempi on kahden kuvan ero.
kuva: mtv.fi
kuuloaisti
Kuuloaistimus syntyy, kun korvan karvasolut muuttavat ilman paineaallot ääniksi.
Ääniaallot ovat paineaaltoja, siis eroja ilman tiheydessä, jotka kulkevat ilmassa hyvin nopeasti.
Ääniaalloilla on taajuus, jonka yksikkö on hertsi (Hz).
Aivot tulkitsevat aaltojen voimakkuuden eri vahvuisiksi ja korkuisiksi ääniksi ja selvittää, mistä ääni tulee. Ääni saapuu korviin hieman eri aikaan, ja aivot laskevat tämän aikaeron perusteella. Ne pystyvät erottamaan, jopa mikrosekunnin eron.
kuva: phonak.fi
lähteet: yle.fi ja tieteen kuvalehti.fi
tasapaino
Tasapainoaisti hahmottaa kehon tasapainoa ja liikettä, eli kertoo miten päin ihminen on. Korvan kaarikäytävien nesteen täyttämät kanavat rekisteröivät pään liikket ja asennon suhteessa painovoimaan ja liikenopeuden muutoksiin. Jos tasapainoelin vaikka tulehtuu seuraa pahoinvointia. Tasapainoelin eli siis tasapainoaisti on korvassa.
lähde: tieteen kuvalehti.fi
asentoaisti
Lihasten ja nivelten välittämät aistinärsykkeet pitävät aivot jatkuvasti ajan tasalla eri ruummiin osien sijainnista. Näin ihminen tietää koko ajan , missä hänene jalkansa on ja onko hänene suu auki vai kiinni.
lähde: tieteen kuvalehti .fi