luut

                                                       LUUT

Ihmisellä on yli 200 luuta, luut muodostavat tukirangan johon lihakset kiinnittyvät.

Luut kiinnittyvät toisiinsa yleensä nivelen avulla. Niveliä on monia erilaisia; nivelen tyyppi määrää luiden liikkumisradat. Myös sidekudokset vaikuttavat luiden liikkuvuuteen ja sitovat luita toisiinsa. Nivelsiteet ovat niin vahvoja, että kovassa vedossa tai rasituksessa ne saattavat repäistä osan luusta irti sen sijaan että itse katkeaisivat. Jotkin luut ovat täysin luutuneita toisiinsa. Tästä hyvä esimerkki ovat kallon monet luut, jotka eivät liiku toisiinsa nähden lainkaan. Nivelissä ja muissa joustoa vaativissa kohdissa (esimerkiksi ihmisellä nenä ja korvalehti) on usein luun sijasta pehmeämpää ja joustavampaa rustoa. 

Lähde: yhteisura.blogspot.com

luita ovat mm. kallo, leukaluu, solisluu, lapaluu, olkaluu, kylkiluu, rintalasta, selkäranka, lantion luut, värttinäluu, sormi luut, kyynärluu, reisiluu, polvilumpio, polvinivel, sääriluu, pohjeluu ja varpaan luut. Osa luista suojaa sisäelimiä. Pääkallon luut suojaavat aivoja, selkänikamat selkäydintä ja kylkiluut keuhkoja ja sydäntä. Luut  ovat kestäviä, koska ne ovat samaan aikaan sekä kovia että sitkeitä. Luuranko on kehoa tukeva ja suojaava rakenne. Luu on lisäksi kalsiumia, fosforia ja magnesiumia varastoiva elin. Luuydin muodostaa verisoluja.



hermot

hermot

kuvan lähde peda.net

Hermosto jakaantuu sentraaliseen hermostoon ja ääreishermoon. Hermoston tärkein osa on aivot.

Hermot ovat eräänlaisia johtoja joissa kulkee viestejä. Tuntohermoja pitkin kulkee viestejä esimerkiksi iholta aivoihin.Hermostoon kuuluu aivot selkäydin ja hermosolut. Selkäydin Selkäydin on selkänikamien eli luiden sisällä olevassa kanavassa. Selkäydin yhdistyy aivoihin ydinjatkeen välityksellä.  ääreishermo Ääreishermossa on kasi isoahermostohaaraa: päässä olevat 12 paria aivohermoja ja selkäytimestä haarautuvat 31 paria selkäydinhermoja. Näistä hermoista haarautuu puolestaan hermoja,jotka luikertelevat elinten joukossa ja jatkuvat sormiin ja varpaisiin asti. Hermosoluja kutsutaan neutroneiksi. Hermosoluja eli neuroneita on välineuronit yhdistävät aivojen hermoja selkäytimen hermoihin. Hermosto on kehon viestinviejä.Selkäydinon 45 cm pitkä ja menee keskellä selkärankaa. Aistit Aistien avulla aivot saavat tietoa ympäristöstö.
Refleksi  eli heijaste on kerrasta toiseen lähes samnlaisena reaktio ärsykkeeseen. Se on nopea ja automaattinen. On olemassa synnynäisiä sekä opittuja refleksejä. Lihasrefleksit eli lihasheijasteet ovat lihastoiminnan muutoksia, ja aiheutuvat tietynlaisista ärsykkeistä. Lihasheijasteet voidaan jakaa venytys-, suoja-, iho-, asentoheijasteisiin sekä imeväisiän heijasteisiin.

kuvan lähde : mscrossroads.org

tekstin lähteet: wikipedia ja kirja
 

 

 

 

Ihmisen Elimet

Ihmisen Elimet 

Kuinka monta elintä ihmisellä on?

Ihmisellä on 58 elintä. Elimillä on kaikilla oma tehtävänsä.

 Lähde: Wikipedia ja YLE

Sydän

Sydämmessä on neljä eri lohkoa.

Oikea eteinen, oikea kammio, vasen eteinen ja vasen kammio.

Sydän pumppaa verta, mutta tarvitsee myös happea pumppaamiseen.

Kuva sydämestä

Lähde: YLE

Maksa

Maksa on ihmisen painavin elin.

Emme voisi elää ilman maksaa.

 Maksa painaa terveellä aikuisella 1-1,5 kg.

Maksa on vatsaontelon yläosassa pallean alla, jossa sitä suojaavat kylkiluut.

Maksa tarvitaan muiden elinten toimintaan, kuten aivojen, munuaisten ja lihasten.

Maksa poistaa elimistöstä lääkeaineita, alkoholia sekä muita myrkyllisiä aineita.

 Lähde: Musili.fi

 



Aistit

Aistit on portti maailmaan

Aistien avulla ihminen saa tietoa ympäristöstään. Aistinsolut reagoivat ärsykkeisiin ja muuttavat ne sähköisiksi singnaaleiksi, jotka menevät hermostoja pitkin aivoihin. Kaikilla aisteilla on oma alueensa aivoissa, jossa aistimus syntyy. Ihmisellä on viisi perusaistia: maku, tunto, haju, näkö ja kuulo aisti. Ihminen tarvitsee näitä kaikkia. Ihmisellä on myös tasapainoaisti ja asentoaisti.


Lähteet: yle.fi ja pisara 5

 

makuaisti

Ruoka on ihmiselämän tärkeimpiä aisioita. Makuaistimme perusmaut ohjaavat meitä syömään tärkeitä ravinteta. Ihminen maistaa ainakin viittä eri perus makua: suolaine, hapan, makea, umami ja karvas. Ei ole sattumaa,että maistamme juuri näitä makuja. Esim. karvaat maut viittaavat ruoan myrkyllisyyteen ja saa yleensä sylkemään ruoan pois suusta, sekä makea ja umami kertoo ruoan ravintopitoisuudesta.
 Makuaistinsolut sijaitsevat makusilmuissa, joita on etenkin kielessä, suussa ja nielussa. Makuaistinsoluja on noin 10 000, joista jokaisessa on noin. 1000 reseptoria. Periaatteessa ihminen pystyy tunnistamaan noin 10 000 000 eri makua. Jokaisessa makusilmussa on 50-150 aistinsolua. Näiden solujen pinnoilla on reseptoreja, jotka reagoivat viteen molekyyliin, eli perusmakuihin. Jokaiselle maulle on oma aistinsolunsa. Kun makusolujen reseptorit havaitsevat tietyn molekyylin, ne lähttävät sähköisen singnaalin hermoratoja pitkin aivojen makukeskukseen.
Karvas maistuu kielen keskellä, suolainen ja hapan sivuilla sekä makea kielen päässä. 

 lähteet: yle.fi

kuva. peda.net

hajuaisti

Hajujen avulla saamme tietoa ympäristöstämme. Hajuaistin merkityksen huomaa kun nenä on tukossa, sillon ruokakaan ei maistu miltään. Haju on kemiallinen aisti, jolla aistimme ilmassa leijuvia molekyylejä. Maku ja haju aisti ovat eliökunnan vanhimpia aiseja. Jo yksisoluiset eliöt aikojen alussa käyttivät näitä aisteja ruoan hankkimisessa. Hajua aistivat solut sijaitsevat nenäontelon katossa. Näiden aistinsolujen pinnalla on erilaisia reseptoreja, eri hajuja varten. Ihmisen on arvoitu haistamaan noin 10 000 eri molekyyliä.Reseptori toimii kuin lukko, joka aukeaa, kun oikean molekyyli osuu paikalle. tämä saa reseptorin muuttamaan muotoaan ja vapauttamaan signaalin, joka kulkee aivojen hajukeskukseen.

lähde: yle.fi

tuntoaisti

Ihossa on monenlaisia aistinsoluja, jotka kaikki reagoivat erilaisiin ärsykkeisiin. Tuntoaisti pitää sisällään monenlaisia aistimuksia. Tuntoaisti on kaikkein herkin kasvoissa ja käsissä. Sen sijaan selän tuntoaistimukset ovat karkeammat. Se johtuu siitä, että selän tuntoaistimukset ovat paljon harvemmassa, kuin esim. käsissä taas ne ovat paljon tiheämmässä. Käsille omistettu tuntoalue aivoissa on huomattavasti suurempi, kuin esim. selän. Tämä voi kuitenkin muuttua, jos jotain ihonaluetta käytetään paljon. Kipua ja lämpötilaa aistivat vapaat hermopäätteet. Lämpötilan aistiminen tapahtuu kaikkialla ihon vapailla hermopäätteillä. Näitä on kahdenlaista, kylmän ja lämpimän hermopäätteitä. Kylmää aistivat hermosolut aktivoituvat, kun kehon lämpötila laskee alle 37 astetta.Lämpimän aistinsolut aktivoituvat, kun kehon lämpötila nousee yli 37-45 celciusastetta. Tätä korkeammissa lämpötiloissa alkavat kipusolut viestittää kudosvaurion vaarasta.

kuva: tieku.fi

lähteet: yle.fi

näköaisti: silmä toimii kuin kamera

Silmän iiris säätelee silmään pääsevan valon määrän. Iirkisen keskrllä on pupilli. Iiris reagoi hyvin nopeasti valoon, joko suurentamalla(vähemmän valoa) tai pienentämällä(enemmän valoa) pupillia.

Koska meillä on kaksi silmää vierekkäin pystymme näkemään kaiken kolmiulotteisesti. Ilman syvyysnäköä törmäisimme seiniin. aivot muodostavat käsityksen etäisyydestä vertaamalla silmien lähettämiä kuvia. Mitä kauempana kohde on, sitä pienempi on kahden kuvan ero.



kuva: mtv.fi

kuuloaisti

Kuuloaistimus syntyy, kun korvan karvasolut muuttavat ilman paineaallot ääniksi.

Ääniaallot ovat paineaaltoja, siis eroja ilman tiheydessä, jotka kulkevat ilmassa hyvin nopeasti.

Ääniaalloilla on taajuus, jonka yksikkö on hertsi (Hz).
Aivot tulkitsevat aaltojen voimakkuuden eri vahvuisiksi ja korkuisiksi ääniksi ja selvittää, mistä ääni tulee. Ääni saapuu korviin hieman eri aikaan, ja aivot laskevat tämän aikaeron perusteella. Ne pystyvät erottamaan, jopa mikrosekunnin eron.


kuva: phonak.fi
lähteet: yle.fi ja tieteen kuvalehti.fi

  tasapaino

Tasapainoaisti hahmottaa kehon tasapainoa ja liikettä, eli kertoo miten päin ihminen on. Korvan kaarikäytävien nesteen täyttämät kanavat rekisteröivät pään liikket ja asennon suhteessa painovoimaan ja liikenopeuden muutoksiin. Jos tasapainoelin vaikka tulehtuu seuraa pahoinvointia. Tasapainoelin eli siis tasapainoaisti on korvassa.

lähde: tieteen kuvalehti.fi

asentoaisti

Lihasten ja nivelten välittämät aistinärsykkeet pitävät aivot jatkuvasti ajan tasalla eri ruummiin osien sijainnista. Näin ihminen tietää koko ajan , missä hänene jalkansa on ja onko hänene suu auki vai kiinni.

lähde: tieteen kuvalehti .fi

Pauliinan esimerkki

Luut

Luiden tarkoitus

Ihminen tarvitsee luita, jotta pysyy kasassa. Ilman niitä hän luhistuisi. Luut ovat ihmisen tukiranka.

Luiden koostumus

Luut ovat kovaa ainesta. Ne muodostuvat mineraaleista, joista kalkki on tärkein.