Ihmisen biologiaa 5C 2013 ryhmä 6

sunnuntai 26. tammikuuta 2014

lihakset

Mihin lihaksia tarvitaan?

Lihakset ovat ihmisruumiin suurin elinjärjestelmä, ja noin puolet ruumiin painosta. Ihmisellä on 500 lihasta ja mahdollistaa kaikki liikket mitä hermosto käskee. Sydänkin on lihas jopa suonet ovat lihasputkia. Lihakset siis tekevät liikumisen mahdolliseksi.

Lihakset ovat lihaskudosta, niiden tärkein tehtävä on supistuminen. Lihassupistusta tarvitaan kaikissa kehon liikkeissä, esim. käsien nostamisessa ja sydämmen pumppauksessa.

lähteet: olipa kerran elämä ja wikipedia

kuva: bilsanblogi.blogspot.com

Lihas elimenä

Lihas elimenä sisältää lihssolujen lisäksi mm. sidekudosta, verisuonia ja hermosyitä(hermokudosta).

lähteet: olipa kerran elämä

Lihaskudostyypit

Lihaskudoksia on kolmenlaista: Sileää lihasta, sitä on pääosin sisäelinten seinämissä, mutta voi muodostaa erillisiä lihaksia kuten karvankohottajalihas.

Sydänlihas , jota on vain sydämmessä.

Sekä luustolihas eli luurankolihas, ne ovat tahdonalaisesti ohjattavia lihaksia, jotka mahdollistavat kehon ja sen eri osien liikkeet. Ne kiinnittyvät yleensä jänteiden välityksellä.

lähteet: wikipedia

keskiviikko 15. tammikuuta 2014

Iho

Iho on ihmisen suurin elin.

Sen paino on 15 - 20 % ruumiinpainosta.

Kuva ihosta.

Iho suojaa elimistöä UV-valolta, liialliselta kuumuudelta ja kylmyydeltä.

Iholla on apuelimiä

Ihon apuelimiä on esim. kynnet, ihokarvat ja ihon rauhaset mm. maito rauhaset.

kuvan lähde:http: //karkkipaiva.indiedays.com/

Ihon kerrokset

Ihossa on kaksi kerrosta, orvaskesi ja verinahka.

Myös ihonalaiskudos kuuluu ihoon. Verinahka koostuu pääasiassa

sidekudoksesta ja siinä on myös paljon verisuonia ja hermoja.

E = orvaskesi
D = verinahka
AT = ihonalaiskudos, suurimmaksi osaksi rasvakudosta.
kuvan lähde: solunetti

Lähde: solunetti

ruoansulatus

RUOANSULATUS

Ruoansulatus alkaa jo suussa, kun ihminen pilkkoo ruoan hampaillaan.

Pureskellessa erittyy sylkeä, joka kosteuttaa ruoan. Sylki sisältää jo myös amylaasientsyymiä, joka sulattaa ruokaa. nielaistessa ruoka siirtyy ruokatorvea pitkin. Ruokatorven lihakset supistelevat, jolloin ruoka työntyy alas mahaan.

Ruoansulatuskanavassa ravinto ja sen mikrobit ja muut aineet
joutuvat vaihteleviin ympäristöihin. Ruoansulatuskanava koostuu
neljästä osasta. Sisimmäinen osa on vahvasti poimuttunut limakalvo.
Ruoansulatuksen kannalta merkittäviä elimiä maksa ja haima. Haima erittää suurimman osan ruoansulatusentsyymeistä. Maksa säätelee veren sokeri- ja aminohappopitoisuuksia, varastoi monia aineita sekä valmistaa ravinnosta muun muassa rasvoja ja glukoosia.

Lähde: www. nutriciababy.fi

maanantai 6. tammikuuta 2014

Aivot

Aivojen tehtävä

Aivot pitävät ihmisen hengissä. Ilman aivoja ei voi elää. Aivot ohjaavat kaikkea mitä teet. Aivot antavat käskyt esimerkiksi sydämmelle pumpata ja keuhkoille hengittää. Aivoihin saapuu jokahetki miljoonia viestejä ympäri kehoa. Aivot painavat noin. 1,5kg. Aivot jakautuvat neljään eri lohkoon. Jokaisella lohkolla on omat vastuualueensa. Ohimolohkolla sijaitsee kuuloaivokuori, takaraivolohkossa on näköaivokuori. Päälaenlohkossa on tuntoaivokuori. Otsalohko taas vastaa ihmisen liikkestä ja psyykkeesstä. Ihmisen otsalohkossa on korkeimmat aivotoiminnot: siellä syntyvät ajatukset.

kuva: www.biomag.hus.fi

lähde: yle.fi ja isoveli

neljä aivokammiota

Aivokammiot ovat tuottamansa likvorin eli aivo-selkäydinnesteen täyttämiä onteloita aivojen sisällä.

Isoaivopuoliskojen sisällä sijaitsevat vasen ja oikea sivukammio, joita nimitetään myös yhteisnimellä sivukammot. Sivukammiot ovat kaarenmuotoisia ja ne ovat yhteydessä aivojen keskiviivassa
väliaivojen alueella sijaitsevaan rakomaiseen kolmanteen aivokammioon, joka puolestaan on kapean aivonesteviemärin, välityksellä yhteydessä pikkuaivojen alla sekä ydinjatkeen sisällä sijaitsevaan neljänteen aivokammioon.Neljäs aivokammiojatkuu kapeana selkäytimen keskuskanavana.

kuva: wikipedia
lähteet: wikipedia ja isoveli

Veri aivoissa

Aivoihin tuovat verta neljä isoa valtimoa: oikea ja vasen nikamavaltimo, sekä oikea ja vasen sisempi kaulavaltimo. Vasen ja oikea sisempi kaulavaltimo tuovat verta noin kahdelle kolmasosalle aivoista. Lopuille verta tuovat solisvaltimoiden ensimmäisestä haarsta lähtevät nikamavaltimot, jotka kulkevat kaulanikamien poikkihaarakkeiden aukkojen ja niska-aukon kautta aivoihin ja yhtyvät kallon sisällä kallonpohjavaltimoiksi. Näitä verisuonia pitkin aivoihin tulee yksi litra verta minuutissa.

Lähde: wikipedia ja tieteenkuvalehti

aivojen energiankulutus

Aivojen neuronit vaativat paljon energiaa. (neuroni on hermokudoksen solu) Aivot ovat jatkuvsti riippuvaisia verenkierrosta, silla aivot käyttävät energianlähteenä glukoosia, jota ne eivät pysty varastoimaan itse. (glugoosi on rypälesokeri) Siitä huolimatta, että aivotovat vain 2 prosenttia ruumiinpainosta, ne käyttävät 15 prosenttia sydämmen pumppaustuotosta., 20 prosenttia hapen kokonaiskulutuksesta ja 25 prosenttia elimistön glutoosista. Levossa aivot kuluttavat melkein yhtä paljon energiaa kuin aktiivisen toiminnan aikana.

lähteet: wikipedia ja yle.fi

Aivorunko:

On keskushermoston osa johon kuuluu ydinjatke, aivosilta ja keskiaivot. Aivorunko ohjaa tahdotta tapahtuvia liikkeitä esim sydämmen pumppausta ja hengitystä. Aivorungon tehtävä on yhdistää aivot selkäytimeen ja aivosilta yhdistää pikkuaivot iso- ja keskiaivoihin. Koko aivorungon läpi ulottuvaa hermosolujen verkostoa kutsutaan aivoverkoksi.Se huolehtii, että ihminen herää unen jälkeen, aktivoimalla aivokuorta. Aivorunko on myös kymmenen aivohermon lähtöpaikka.

lähteet: isoveli ja wikipedia sekä materiaalit.internetix.fi

torstai 21. marraskuuta 2013

luut

LUUT

Ihmisellä on yli 200 luuta, luut muodostavat tukirangan johon lihakset kiinnittyvät.

Luut kiinnittyvät toisiinsa yleensä nivelen avulla. Niveliä on monia erilaisia; nivelen tyyppi määrää luiden liikkumisradat. Myös sidekudokset vaikuttavat luiden liikkuvuuteen ja sitovat luita toisiinsa. Nivelsiteet ovat niin vahvoja, että kovassa vedossa tai rasituksessa ne saattavat repäistä osan luusta irti sen sijaan että itse katkeaisivat. Jotkin luut ovat täysin luutuneita toisiinsa. Tästä hyvä esimerkki ovat kallon monet luut, jotka eivät liiku toisiinsa nähden lainkaan. Nivelissä ja muissa joustoa vaativissa kohdissa (esimerkiksi ihmisellä nenä ja korvalehti) on usein luun sijasta pehmeämpää ja joustavampaa rustoa.

Lähde: yhteisura.blogspot.com

luita ovat mm. kallo, leukaluu, solisluu, lapaluu, olkaluu, kylkiluu, rintalasta, selkäranka, lantion luut, värttinäluu, sormi luut, kyynärluu, reisiluu, polvilumpio, polvinivel, sääriluu, pohjeluu ja varpaan luut. Osa luista suojaa sisäelimiä. Pääkallon luut suojaavat aivoja, selkänikamat selkäydintä ja kylkiluut keuhkoja ja sydäntä. Luut ovat kestäviä, koska ne ovat samaan aikaan sekä kovia että sitkeitä. Luuranko on kehoa tukeva ja suojaava rakenne. Luu on lisäksi kalsiumia, fosforia ja magnesiumia varastoiva elin. Luuydin muodostaa verisoluja.

hermot

kuvan lähde peda.net

Hermosto jakaantuu sentraaliseen hermostoon ja ääreishermoon. Hermoston tärkein osa on aivot.

Hermot ovat eräänlaisia johtoja joissa kulkee viestejä. Tuntohermoja pitkin kulkee viestejä esimerkiksi iholta aivoihin.Hermostoon kuuluu aivot selkäydin ja hermosolut. Selkäydin Selkäydin on selkänikamien eli luiden sisällä olevassa kanavassa. Selkäydin yhdistyy aivoihin ydinjatkeen välityksellä. ääreishermo Ääreishermossa on kasi isoahermostohaaraa: päässä olevat 12 paria aivohermoja ja selkäytimestä haarautuvat 31 paria selkäydinhermoja. Näistä hermoista haarautuu puolestaan hermoja,jotka luikertelevat elinten joukossa ja jatkuvat sormiin ja varpaisiin asti. Hermosoluja kutsutaan neutroneiksi. Hermosoluja eli neuroneita on välineuronit yhdistävät aivojen hermoja selkäytimen hermoihin. Hermosto on kehon viestinviejä.Selkäydinon 45 cm pitkä ja menee keskellä selkärankaa. Aistit Aistien avulla aivot saavat tietoa ympäristöstö.
Refleksi eli heijaste on kerrasta toiseen lähes samnlaisena reaktio ärsykkeeseen. Se on nopea ja automaattinen. On olemassa synnynäisiä sekä opittuja refleksejä. Lihasrefleksit eli lihasheijasteet ovat lihastoiminnan muutoksia, ja aiheutuvat tietynlaisista ärsykkeistä. Lihasheijasteet voidaan jakaa venytys-, suoja-, iho-, asentoheijasteisiin sekä imeväisiän heijasteisiin.